Archives For kuluttaja-asiamies

Antti Neimala

Tänään on viimeinen työpäiväni Kilpailu- ja kuluttajavirastossa (KKV). Viiden vuoden määräaikainen virkakausi kutistui alle vuoteen. Työ yhteiskunnan palveluksessa jatkuu maanantaista 13.8. alkaen hieman uudenlaisissa puitteissa työ- ja elinkeinoministeriön palveluksessa.

Otsikko viittaa mottooni. Se on enemmän sanaleikki kuin todellinen elämänohje. Mutta silti huomaan jälleen kerran miettiväni asiaa. Mitä sain aikaan? Käytinkö minulle suodun perehtymisjakson fiksusti? Oliko tämä kaikki alkua, vai oliko kaikki pikemminkin loppua?

Lyhytkin aika KKV:n palveluksessa on opettanut paljon. Asioita on tapahtunut kaikilla rintamilla kovalla vauhdilla. Nopea vilkaisu vuoden ensimmäisen puoliskon tapahtumiin osoittaa, että osuin olemaan viraston palveluksessa todella mielenkiintoisena hetkenä.

Kuluttajansuojan valvonta on ydintehtävämme. Valvontatehtäviä onkin toteutettu hartiavoimin. Olen ollut vaikuttunut henkilöstömme asiantuntemuksesta ja omistautuneisuudesta. Valvontaimpulsseja tulee vuosittain tuhansia. Niistä seulotaan noin sata varsinaisiksi vireille otettaviksi asioiksi. Kaikkea ei voida hoitaa, eikä kaikkea pidäkään hoitaa. Olennaista on, että valvonta kohdennetaan oikein. Siinä on onnistuttu mielestäni hyvin.

Valvonnan julkisuuteen päin näkyvin osa on yritysten vieminen markkinaoikeuteen. Näitäkin tapauksia on ollut lyhyen ajan sisällä useita. On kuitenkin hyvä muistaa, että suurin osa valvonnasta hoidetaan hyvässä yhteisymmärryksessä yritysten ja niitä edustavien järjestöjen kanssa. Tiivis sidosryhmäyhteistyö tähtää siihen, että tv:n oikeussalidraamoista tunnettua lausetta ”Nähdään oikeudessa!” tarvitaan mahdollisimman vähän.

Samaan aikaan normaalien tehtävien kanssa on huolehdittu vaativien järjestelmämuutosten ja lakiuudistusten viemisestä käytäntöön. Valmismatkoja koskevasta valvontatoiminnasta tuli 1.7. alkaen matkapakettien vakuusvalvonta. Lakiuudistuksen tueksi uudistettiin alan yleiset sopimusehdot yhdessä Suomen matkatoimistoalan liitto ry:n kanssa. Taksiliikennettä ja muita liikennepalveluita koskevan lakiuudistuksen voimaantulosta heinäkuun alussa huolehdittiin yhdessä Trafin kanssa aktiivisella tiedotusotteella ja tiiviissä keskusteluyhteydessä liikennealan yritysten kanssa.

Ulkoiset muutokset eivät ole valmiita. Kuluttajahallintoon on valmisteltu laajoja uudistuksia, jotka muuttavat KKV:n kuluttajavastuualueen toimintaa olennaisesti. Vuoden 2019 alusta lähtien vastuualueen henkilöstömäärä enemmän kuin kaksinkertaistuu, kun kuluttajaneuvonnan tehtävät ja henkilöstö siirtyvät KKV:hen. Muutokset jatkuvat 2020 aluehallintoviranomaisen kuluttaja- ja kilpailuhallinnon tehtävien siirtämisellä virastoon. Tuloksena on nykyistä merkittävästi suurempi virasto, joka toimii yli kahdellakymmenellä paikkakunnalla.

Kuluttajansuojaa koskeva lainsäädäntö on sekin uudistusten kohteena. EU on jo hyväksynyt uuden asetuksen, joka tulee voimaan vuoden 2020 tammikuussa ja joka lisää EU-maiden kuluttajaviranomaisten yhteistoimintaa. Lisäksi komissio on tehnyt laajakantoisen ehdotuksen kuluttajalainsäädännön uudistamiseksi otsikolla ”Kuluttajat vahvempaan asemaan”. EU on siirtämässä lakiuudistusten painopistettä uusien velvoitteiden säätämisestä olemassa olevan lainsäädännön toteutumisen varmistamiseen, mikä on tervetullutta.

Vireillä on myös kotimaiseen tarpeeseen vastaavia uudistuksia, kuten kulutusluottoja koskevan sääntelyn tiukentaminen ja palveluiden kuluttajansuojan järjestäminen. Kun lakiuudistuksia toteutetaan, on tärkeää huolehtia siitä, että kuluttaja-asiamiehen käytössä olevia valvontakeinoja tehostetaan. Kuten olen monta kertaa sanonut, hyväntahtoisten yritysten kanssa pärjätään mainiosti, mutta pahantahtoisten yritysten kohdalla nykykeinot eivät ole riittävän tehokkaita.

Esittäytyessäni kuluttajavastuualueen henkilöstölle ensimmäistä kertaa minulta kysyttiin, onko minulla valmiina jotain linjauksia, joita lähden toteuttamaan. Sanoin, ettei ole, vaan aloitan työni ”korva edellä”. Keskusteluissa vastuualueen kaikkien työntekijöiden kanssa kävi ilmeiseksi, että henkilöstöllä oli paljon muutoshalukkuutta ja -valmiutta. Tuloksena oli selkeä linjaus: käynnistimme ja toteutimme organisaatiomuutoksen, joka tuli voimaan huhtikuun alusta lähtien.

Sisäisen organisaatiouudistuksen tavoitteena oli vahvistaa kuluttajansuojan valvontaa ja tehostaa koko vastuualueelle yhteisten asioiden hoitamista luomalla kolme matriisitoimintoa, jotka ovat kuluttajapolitiikka, prosessit ja sidosryhmät. Uuden organisaation toiminta on vielä osittain lähtötelineissä, mutta oma näkemykseni toki on, että tehdyt ratkaisut ovat toimivia.

Toivon, että jään historiaan Suomen nopeimpana kuluttaja-asiamiehenä. Tehtävään perehtyminen, ihmisiin tutustuminen, prosessien opettelu, uudistusten toteuttaminen – ne ovat kaikki aikaa vieviä juttuja. Energisoivia, mutta aikaa vieviä.

Nyt oma aikani täällä on lopussa. Kun yksi tarina loppuu, toinen alkaa. Päällimmäisenä tunteena on kiitollisuus. Kiitollisuus siitä, että sain työskennellä hienossa porukassa ja tärkeiden asioiden parissa. Muita tunteita on vähän vaikea eritellä. Mukana on lievää hämmennystä ja pientä syyllisyyttä siitä, että muutos tuli niin nopeasti. Niiden yli menee kuitenkin innostus päästä tutustumaan uuteen ja haastamaan itseään.

Lämmin kiitos kaikille työkavereille, sidosryhmille ja tietenkin myös tämän blogin lukijoille!

Lue myös: Kuluttaja-asiamiehen uutiskirje 4/2018

Muutama vuosi sitten eräs designhuonekalujen verkkokauppa aiheutti harmaita hiuksia eri EU-maissa, kun se ei toimittanut kuluttajille heidän tilaamiaan ja maksamiaan tuotteita. Komissio haluaa nyt parantaa kansallisten kuluttajansuojaviranomaisten yhteistyömahdollisuuksia esimerkiksi tämänkaltaisissa, useita maita koskettavissa kuluttajansuojarikkomuksissa ja terävöittää viranomaisten valvontakeinoja.

Näitä keinoja on hahmoteltu komission viime viikolla julkaisemassa ehdotuksessa uudeksi kuluttajansuojaviranomaisten yhteistyötä koskevaksi CPC-asetukseksi (Consumer Protection Cooperation). Vuonna 2004 alun perin säädettyä asetusta ollaan muuttamassa merkittävästi. Nyt komissio on ehdottamassa kuluttajansuojaviranomaisille maiden rajat ylittävään valvontayhteistyöhön liittyen muun muassa oikeutta määrätä kuluttajia huijaavia verkkosivuja suljettaviksi ja oikeutta jäljittää rahavirtojen avulla huijausten takana olevia tahoja. Yritysten kanssa voitaisiin jatkossa neuvotella sitoumuksista EU-tasolla, jos yritys toimii useimmissa EU-maissa, eikä yrityksen tarvitsisi asioida monen maan viranomaisen kanssa yksitellen. Valvontatoimenpiteiden yhteydessä olisi myös helpompi velvoittaa yritys maksamaan kuluttajille hyvityksiä.

Vielä ei tiedetä, missä muodossa nämä oikeudet saadaan lopulta käyttöön. Ehdotus menee normaalitietä ensin käsiteltäväksi neuvostoon ja parlamenttiin. Koska kyseessä on asetus, se tulee aikanaan olemaan suoraan sovellettavaa ja jäsenmaita velvoittavaa lainsäädäntöä.

Meille eri maiden kuluttajansuojaviranomaisille komission asetusehdotus lupailee parempaa valvontayhteistyötä ja jopa taloudellisia säästöjä. Suuri kysymys tulee kuitenkin olemaan se, kuinka pitkälle komissio voi vaikuttaa kansallisiin asioihin. Meillä on kansallisesti muitakin tehtäviä kuin EU-lainsäädännön valvonta. Lisäksi on ensiarvoisen tärkeää, että voimme itse päättää resurssiemme käytöstä ja priorisoida toimintaamme myös kansallisesti. Vaikka nykyään kuluttajan kohtaamat ongelmat ovat usein kansainvälisiä, on maiden välillä myös eroja ja meillä on tarve huomioida tämä omassa työssämme.

Kuluttajansuojaviranomaisten ja komission yhteistoiminnan perusteiden on oltava läpinäkyviä. Olennaista olisi määritellä tarkemmin, milloin usean maan viranomaisten tai komission koordinoima puuttumiskynnys ylittyy. Esimerkiksi jonkin ongelman esiintyminen useassa maassa ei ole yksinään ratkaisevaa. Sen sijaan kuluttajaryhmä, jota ongelma koskee, voi alentaa puuttumiskynnystä, kuten esimerkiksi silloin, kun kohteena ovat vaikkapa lapset tai vanhukset. Myös taloudellisista kuluttajamenetyksistä pitää olla näyttöä. Toisaalta hyvityskäytännöt eivät voi olla kovin erilaisia rajat ylittävissä ja kansallisissa rikkomuksissa.

Jos komission CPC-asetusuudistus menee ehdotetussa muodossaan läpi, on Suomenkin kuluttaja-asiamiehelle tulossa paljon uusia puuttumiskeinoja maiden rajat ylittävissä tapauksissa ja yhteistyömahdollisuuksia, mikä on tervetullutta. Ehdotus kaipaa kuitenkin vielä hienosäätöä ja täsmennyksiä, etenkin komission ja kansallisten viranomaisten roolin suhteen. Olennaista on, että meillä olisi kansallisesti käytössä samat keinot kuin mitä asetusehdotuksessakin on. Muussa tapauksessa kansalliset ja kansainväliset toimijat ovat keskenään hyvin erilaisessa asemassa.

Tällä hetkellä vain osa EU-viranomaisista voi puuttua kuluttajansuojarikkomuksiin nopeasti ja tehokkaasti. Suomessakin olemme pitkään peräänkuuluttaneet kansallisen keinovalikoiman päivittämistä. Keinoja pohtineen oikeusministeriön asettaman työryhmän mietintö kuluttajansuojaviranomaisten toimivaltuuksista valmistui alkuvuodesta 2015, mutta sisälsi elinkeinoelämän eriävät mielipiteet. Työryhmä esitti tuolloin muutosta kuluttaja-asiamiehen kiellon vastustamista koskevaan menettelyyn. Tällä hetkellä kielto raukeaa, jos elinkeinonharjoittaja vastustaa sitä. Lisäksi esitettiin, että kuluttaja-asiamiehen tulisi voida hakea seuraamusmaksua elinkeinonharjoittajalle, joka rikkoo kuluttajansuojasäännöksiä tahallaan tai huolimattomuuttaan. Vaikuttaa siltä, että kuluttaja-asiamiehen keinot paranevat vasta CPC-asetuksen uudistamisen myötä.

Samaan aikaan EU:ssa on käynnistymässä keskeisten kuluttajansuojaan liittyvien direktiivien läpikäynti eli niin sanottu Fitness Check. Tällaisessa laajassa tarkastelussa on pyrittävä aikaansaamaan teknologia- ja toimialaneutraalia, kuluttajan kannalta järkevää sääntelyä, jossa on tilaa yksittäistapausten harkinnalle ja valinnanvapaudelle. Sääntelyä purettaessa on huomioitava kuluttajavaikutukset, samalla tavoin kuin sääntelyä luotaessakin.