Kuluttajaviranomaisten yhteistyötä haistelemassa

Kuluttaja-asiamies —  2.3.2018

Antti Neimala

Kävin Brysselissä viime viikolla työmatkalla, ensimmäistä kertaa nykyisessä roolissani. Odotin käyntiä innolla, sillä luvassa oli mielenkiintoisia kokouksia. Odotukset eivät pettäneet, vaan matka oli antoisa.

Tiina Astola eurooppalaisen kuluttajapolitiikan kuskin paikalla

Ennen virallisia kokouksia kävin tapaamassa komission oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosaston pääjohtajaa Tiina Astolaa. Tiina siirtyi komissioon oikeusministeriön kansliapäällikön paikalta kaksi vuotta sitten. Hän lukeutuu siihen suomalaisten joukkoon, joka on edennyt urallaan aivan komission ylimpään johtoon.

Keskustelimme eurooppalaisen kuluttajapolitiikan ja -oikeuden tilasta ja tulevaisuudesta. Huhtikuussa julkistettavaa ”New Deal for Consumers” -aloitetta piipahti selostamassa asian valmistelusta vastaava Francisco Fonseca Morillo. Näyttää mukavasti siltä, että komission uudet aloitteet vahvistavat kuluttajien luottamusta markkinoiden toimintaan ja huolehtivat samalla viranomaisten toimivaltuuksien riittävyydestä. Komissio aikoo tulla näyttävästi kaikkiin jäsenmaihin esittelemään uudistushanketta vuoden mittaan. Toivotamme heidät tervetulleiksi!

EU:n kuluttajapolitiikan menestykset liittyvät kuluttajansuojan sääntelytason selvään, konkreettiseen paranemiseen. Sen haasteet taas johtuvat eri maiden hyvin erilaisesta sääntelyrakenteesta. Joissain maissa painotetaan yritysten tiedonantovelvoitteiden yksityiskohtaista sääntelyä, kun taas Suomen kaltaiset maat ovat joustavamman sääntelykulttuurin kannattajia. Joissain maissa on pitkälle vietyjä sakko- ja joukkokannejärjestelyitä, joissain maissa operoidaan pääosin kieltokanteiden pohjalta.

Eri lähestymistapojen yhteensovittaminen edellyttää kompromisseja, joissa kaikki saavat jotain ja luopuvat jostain. Tärkeintä on, että kokonaisuus kehittyy jatkuvasti oikeaan suuntaan.

Dieselgate yhteisessä hoidossa

Keskiviikkona 21.2. osallistuin tapaamiseen komission, eräiden jäsenmaiden ja Volkswagenin edustajien kanssa. Kokouksessa käytiin läpi toimenpiteitä, joita Volkswagen oli jo tehnyt Hollannin vetämässä ja komission koordinoimassa EU-tason hankkeessa.

Oli hyvin mielenkiintoista seurata, miten päästöhuijauksen jälkihoitoa toteutetaan. Eri maissa on edetty eri tahtiin. Joissain maissa on aloitettu oikeudenkäyntejä Volkswagenia vastaan, osa niistä joukkokanteita. Pääpaino on kuitenkin ollut toimenpiteissä, joihin Volkswagen-konserni on itse vapaaehtoisesti sitoutunut. Autoja on kutsuttu miljoonittain korjaukseen ja operaatio on edennyt Volkswagenin mukaan kohtuullisesti.

Suomessa kuluttaja-asiamies neuvotteli Trafin ja VV-Auton kanssa loppuvuodesta 2015 pian päästöhuijauksen tultua julkisuuteen ja maahantuojien korjauskampanjat käynnistyivät tämän jälkeen ripeästi. Viime vuoden lopulla 87 prosenttia Volkswagen-konsernin autoista oli korjattu. Tilannetta seurataan kuitenkin edelleen.

Kaikkia korjaukset eivät ole tyydyttäneet. Myös muualla on valitettu siitä, että auton ominaisuudet olisivat kärsineet tehtyjen korjausten johdosta. Suomessa kuluttajariitalautakunta antoi marraskuussa 2017 täysistuntopäätöksen, jossa todettiin, että kuluttajan Skoda-autossa oli kyllä virhe, joka johtui moottoriin asennetusta ohjelmistosta. Sen sijaan näyttämättä oli jäänyt, että auton korkea polttoaineenkulutus olisi johtunut päästömanipulaatiosta tai että auton arvo olisi alentunut virheen johdosta. Siksi lautakunnan enemmistö ei suositellut hyvitystä asiassa. Vähemmistö olisi suositellut, että kuluttajalle olisi myönnetty 500 euron hinnanalennus.

Uusi CPC-asetus tiivistää viranomaisten yhteistyötä

Torstaina 22.2. järjestettiin niin sanotun CPC-komitean kokous. CPC tarkoittaa viranomaisten yhteistoimintaa kuluttajansuoja-asioissa (Consumer Protection Co-operation). Kokous vedettiin komission johdolla, ja paikalla oli edustaja tai kaksi useimmista EU-maista.

Oli hyvin valaisevaa tutustua eri EU-maiden kuluttajaviranomaisten yhteiseen toimintaan. Kokousaiheet vaihtelivat tulossa olevista lainsäädäntöhankkeista yksittäisiin valvontatapauksiin. Viranomaisten välinen tietojenvaihto ja yhteistoiminta ovat jo tänään korkealla tasolla.

Pienen EU-maan näkökulmasta asioiden koordinointi on sekä hyvä mahdollisuus että iso haaste. Yhteistoiminnan kautta voidaan puuttua erilaisiin ajankohtaisiin ongelmiin paljon tehokkaammin kuin kukin yksin toimien. Toisaalta yhteistoiminta vie resursseja, joten sen tuloksellisuudesta pitää pystyä varmistumaan.

Selvää on, että kun tammikuussa annettu uusi CPC-asetus tulee voimaan vuoden 2020 tammikuussa, kansainvälinen toiminta saa nykyistä enemmän merkitystä. Kuluttajaviranomaiset alkavat toimia entistäkin tiiviimpänä verkostona, jolla on käytössä entistä vaikuttavammat keinot puuttua lainvastaiseen menettelyyn. Itse en ajattele, että muutos uhkaa sitoa meidän rajallisia resurssejamme liikaa. Ajattelen niin, että hartiamme levenevät tiivistyvän yhteistoiminnan myötä, kun pidämme omasta osaamisestamme huolta.

EU:n kuluttajansuojasuojasäännösten täytäntöönpanoa tehostetaan. Kuluttaja-asiamiehen uutiskirje 1/2018.